Joo, otsikko kertoo aika paljon :D Sain eilen hirveän inspiraation piirtää ja yksi kaveri sanoi että piirrä 1D'n yhteiskuva. Otin ehdotuksen peläten vastaan, paperin eteen ja kynän käteen; katsokaa itse mitä sain aikaiseksi! Kiitos blogger, kun et anna laittaa näitä kuvia isoiksi <'3
Vasemmalta oikealle; Louis, Niall, Zayn, Liam & Harry
Tuollainen siitä nyt sitten tuli, pari kohtaa meni mönkään mutta olkoon. Otin muutaman kuvan myös hieman lähempää 1-3 henkilöstä, kun kuva oli valmis.
Nyt alkoikin pääsiäisloma ja tänään perjantaina Roosa on tulossa meillä käymään, katotaan saadaanko aikaiseksi ottaa joitakin kuvia. Toivotaan niin! Ja jos ei, niin sitten lauantaina alkaa Kotkan kilpailut, joissa minä ja Matu ollaan toimihenkilöinä ainakin kertomassa ihmisille paikkoja jos ei muuta. Lisäksi saatte sieltä varmaankin jonkinsorttisen videopostauksen ja ehkä sen OurDays videon myös ;) Nyt jos on jokin idea erikoispostaukselle, niin on aika ilmoittaa, katotaan jos toteutetaan :)
varoitus!! postauksesta tulossa erittäin sekava, sillä haluan vain purkaa kaikki ajatukset päästä ja päästä kaikesta turhautumisesta, mitä tulee koulussa ollessa, välillä myös vapaa-ajalla.
Just nyt tää biisi on ehkä se, mikä kuvaa hyvin tätä hetkeä; ihmiset tekee samat virheet yhä uudestaan. "And we wait, wait, wait for the end to change" <- just nyt mä vaan haluisin oikeesti jonkun muutoksen tähän hetkeen ♥
Haluun oikeesti vaan päästää irti kaikesta turhasta, koulusta, säännöllisyydestä ja rutiinista. mennä nukkumaan kun oikeesti väsyttää, herätä siihen kun ei enään väsytä ja viettää aikaa hyvässä seurassa sillä välillä just niinku oikeesti haluaa, vapaana. Menee vaan hermot noihin läksyihin, siihen kuinka sun pitäis pystyy tekee koko ajan valintoi, mitä ei yksinkertasesti haluu, koska et pysty tehä niit. Et haluu tehä koko ajan samoi virheit, korjata niit ja todeta, et sä teit jonkuu ihan samanlaisen virheen ja nyt joudut korjaamaa sitä. Sit viel sekii siihen päälle, ettei kaikkii virheit pysty korjaamaa. Munkin pitäis jo tyyliin vuoden pääst alkaa miettii, minne meen jatko-opiskelee, puolentoist vuoden pääst alkaa yhteishaku ja sillon pitäis todellakin olla jo tyyliin varma minne oot menos. Tuun kuitenkii huomaamaa, ettei kaikki valinnat oo oikeit ja vääriikii tulee elämäs vastaan. Niille vaan ei voi mitää. Mut pitääks nuorilt vaatii se, et ne tietää mitä ne haluu ku niist tulee aikuisii? Miksei vaan voi yksinkertasest antaa tilaa, aikaa ja sitä mitä ne eniten just sil hetkel haluu? Sillon kun ne haluu hallita itteää mahollisimman paljo, niille annetaa siihen tilaisuus. Sillon ku ne haluu jonku tueks, niil on oikeesti joku muukin tukemassa kun vaan ne oikeet ystävät, joita on loppuen lopuksi niin vähän, ettei ne riitä. Ei niitä oo tarpeeksi, lopulta kaikki vain katoavat ja jää yksin. Silti kaikki vaativat, että me vaan pystytään yhtäkkiä sanomaan et musta tulee nyt vaikka asiantuntija lääketieteen saralla, mut loppuenlopuks todetaa, et me ei halutakkaan sitä, tehdään turhaan töitä pakkopullana vaan siitä syystä, että tehtiin väärä valinta, koska meille ei annettu aikaa tehdä sitä valintaa. Nytkii vaan tekis miel antaa mennä, luovuttaa, pitää välivuos koulust, unohtaa kaikki rutiinit ja läksyt, yksinkertasest sanoen luovuttaa. En vaan jaksa. Melkeen seittemän vuotta oon kouluu käyny ja alakoulu oli viel oikeesti niinku et tiesit sen, ettei sil tuu oikeestaan olemaan mitään merkityst siihen paperii, minkä saat ku pääset koulust. Ehti oikeesti aina koulun jälkee viettää aikaa ja riitti kun vaan vetelit sinne kirjaan läksyjen vastaukseks jotaan, pystyit aina laittaan sen sen piikkiin et en nyt vaan just sitä sattun osaamaan tai muistamaan. Koulumatkat pysy lyhyen, lähit kymmenen minuuttii ennen koulun alkuu jos satuit olee kävellen, pyöräl riitti viis minsaa. Takasinpäin oli samanverran. Nyt menee ainakii puol tuntii suuntaansa. Bussimatka kestää sen puol tuntii, siihen lisäks viel kävelyt kotoont pysäkille ja asemalta koululle. Lisäksi koulupäivät pitenevät, nykyisin voi helposti olla 8-15 koulupäivä, kun ennen se oli ehkä korkeinaan 8-13. Miksi ihmeessä ihmiseltä halutaan viedä enemmän aikaa? Miksei ala- ja yläkoulun välissä vaan yksinkertaisesti voitaisi pitää välivuotta? Miksi ihmiseltä pitää vaatia niin paljon valintoja? Lisäksi meidän pitäisi nykyisin alkaa tietää asioita omasta päästä. Meidän pitäisi tietää jotakin, mitä emme tiedä alaluokilta tai muutenkaan, mitä ei lue kirjassa. Mistä ihmeestä kaikki luulevat että me pystytään tietämään kaikki etukäteen, pystytään ennustamaan kaikki tuleva, mitä me tullaan haluamaan ensivuonna, kymmenen vuoden päästä.
Yksinkertaisesti: Miten ihmiset kuvittelevat, että pystymme ennustamaan? Joka tapauksessa, haluttiin tai ei, meidän tulisi oppia ennustamaan.
Anteeksi tämmöinen pitkä ja sekava postaus, mutta koska pää oli niin sekaisin näistä asioista, halusin vain purkaa ne jonnekkin ja tämä oli erinomainen kanava siihen.
Jep, se tuli tänään! Mutta sitä ennen yksi juttu: Kesän 2013 viimeinen leiri Tarhakalliossa. On lämmin kesäpäivä ja ratsukot ovat tunnilla. Opettaja antaa ohjeeksi tehdä pitkillä sivuilla pohkeenväistöä. Yksi ratsastajista, Matu nimeltään kysyy ratsunsa selästä: Nii miltä pahvi maistuu?
^Kyllä, se on ennuste tulevasta. Mutta siis kuten huomaatte, Matulle voi sanoo mitä tahansa, mut se kuulee mitä haluu... Mitä ihmettä sä taas kuuntelet? Sulle voi vissii puhuu mitä huvittaa mut sä kyl kuulet mitä huvittaa
Noin mä sille eilen sanoin, kun ne jutteli Roosan kanssa. Keskustelun näette Matun tekemästä postauksesta ;)
Paketti avaamattomana ja avattuna. Vedin nuo remmit vain ehjinä pois.
Sitten tyhjennetty paketti ja sisällä olleet pussit++laatikko
Iskän ottama kuva minusta, kun olin saanut jo pussit ja laatikon purettua,
laitettua uusia vaatteita päälle ja opetettua kameran käytön. Huomatkaa,
että jalassa ovat täysin uudet housut, jotka eivät ole vielä pääseet tallille.
Tässä nyt siis syy, miksi alunperin tämä paketti tilattiin! Ostin siis nahkaiset ratsastussaappaat, Horsehead® Badminton merkiltään ja malliltaan siis ovat. Yllätyin, kuinka pehmeää nahkaa ne todellakin ovat, tuntuu hyvältä jalassa ja on todella helpot laittaa. Eivät painaneet tai haitanneet mitenkään kävelyä, mitä tuossa vähän kokeilin. Helppo laittaa kiinni ja muutenkin laittaa jalkaan, mitähän näistä nyt vielä sanoisi? Tosiaan nuo nauhat antavat joustoa nilkkaan, ei tunnu mitenkään tönköltä edes nilkasta! Nuo napit ovat myös kivat.
Tälläisen takin myös tilailin. Kyseessähän on siis CRW® Meredith nimeä kantava, mariini värinen softshell talli, jossa on fleecemäinen vuori. Tykkään todella paljon, on pehmeä päällä ja varmasti kivan tuntuinen myös ratsastaa! Hihat ovat minulle myös hyvän mittaiset, plussaa siitä! Mulle on nimittäin usein vaikea löytää takkia kun hihat tuppaavat olemaan liian lyhyet. Mutta tälläkertaa hyvän kokoinen takki, joka ei tuntunut teltalta päällä. Lämpöisen oloinen takki kuitenkin. Koko oli S.
Kivat HV Polon sukat oli myös sisällytetty pakettiin. Värinä näissäkin sininen. En oikein tiedä ovatko nämä kesä- vai talvisukat, kun nämä ovat oikeastaan jotain siltä väliltä. Mutta laadukkailta tuntuvat ja kivan näköisetkin ovat! Toisella puolella pohjetta tosiaan kruunu ja toisella tuollaiset kepukat(mitä lie esittävät) ristissä, ulkonäkökin miellyttää siis ainakin omaa silmää.
CRW saapaslaukku tuli myös ostettua, tässä on ainakin tilaa! Kokoa ei ole vähätelty ja minuakin noin polveen asti. Lisäksi alaosassa on kivan yksinkertaisesti tekstattu CRW logo, joka ei kuitenkaan ainakaan omaan silmään näytä ollenkaan huonolta! Alaosassa on omaa tilaa saappaille ja koko pohjen saisi avattua noin, kuin olen sen tuossa alimmassa kuvassa esittänyt. Tilaa on todellakin kaikille ratsastuskamoille ja vaikka eväillekkin, jos tarvitsee. Hinnallakaan tätä kassia ei ole pilattu, vain 25 euroa!
Huhhuh, sainpas nyt tämänkin paketin esittelypostauksen rustailtua, vaikkei yhtään tuntunut siltä että olisin tämän jaksanut kirjoittaa. Ajattelin, että jos teitä kiinnostaa, niin voisin joku yksinäinen päivä kuvailla teille videon muodossa vielä kaikki ratsastusvarusteeni ja tavarat, jotka minulla yleensä on tallilla, jos vain siis kiinnostusta löytyy! Nyt on aika kirjoitella kommentteihin oma mielipide, jos sellaista on, koska sillä voi olla merkitystä ;)
Heips! Varoitus! Luvassa muokkaamattomia kuvia!
Otsikko ei liity mitenkään aiheeseen! Eilen sunnuntaina meillä oli fiksut jutut jäällä, keskustelumme meni suunnilleen näin. (R= roosa, M= minä, matu)R
R: Nyt mulle tuli kammo!
M: Mun tekee mieli mangoo? Häh?
R NYT MULLE TULI KAMMO!
M: Mä haluun kahvii? MITÄ?
R: N Y T M U L L E T U L I K A M M O!!!
M: AAAAA, nyt tajusin!
Huomatte että joskus saatan olla hieman hidas! :D Hups, taisin hieman poiketa aiheesta!
Perjantaina saapui siis minun (Matun) Hööksin paketti! Käytiin myös viime viikon keskiviikkona paikallisessa hevostarvikeliikkeessä Pikantista, ja sieltä tuli myös tavaraa. Luvassa nyt vähän esittelyä kuvien kera! Hope you like!
Ensimmäisenä lempparini! Uudet rakkauteni, Junior Horsehead®- saappaat. Todella pehmeää nahkaa, ja nuo nauhat ovat ihanat! ♥ Nämä olivat ainoat tarpeeksi lyhytvartiset saappaat, enkä halunnut saappaanvarsia. Nämä ovat kokoa 39, kyllä minulla on aika iso jalka :D Oisin ehkä ottanut kokoa 40, mutta minkäs voit jos juniorisaappaita ei löydä siinä koossa!
Sisässä vielä pahvit, koska en omista sellaisia varsien tukia :D
Nauhat♥
Tuo resori on mielestäni todella kiva, koska saappaan varteen saa joustavuutta.
Toinen saapas
Seuraavaksi Pikantista ostetut hanskat! Ostin Roecklit, koska mun mielestä ne on parhaimmat kädessä, ja muutenkin tosi mukavat! Hintaa oli aika paljon, mutta hyvästähän pitää maksaa! :D Päädyin ruskeaan väriin, koska en halunnut toisia mustia Roeckleita :)
Ja sitten taas Hööksiä! Eli tilattiin myös CRW:n saapaslaukku. Yllätyin koosta, koska oikeasti on aivan järjettömän kokoinen! Ainakin mahtuu tavaraa! Ja tällä hintaa vain 25 euroa.
Tiedän, mun käsi on hieno :D
JA vielä Sohvilta nimipäivälahjaksi saatu jouhi/häntäharja. Tämä tulee tarpeeseen, koska Sipen metallikampa on oikeastaan aivan surkea! Kiitoksia Sohvi! :) Meinasin ostaa samantapaisen Pikantista, mutta onneksi en ostanut!!
Koko uudet tavarat- poppoo!
Mitäs tykkäsitte tällä kertaa hieman kuvapainoitteisesta postauksesta! Kuvia en jaksanut muokata, ja menetin hermoni, joten kuvasin ihan täysautomaatilla
Elisiis mun Hööksin paketti ei oo vielä tullut, mutta pitäis viikon alussa tulla(ma-ti). Matun paketti sen sijaan tuli jo - elämä on epäreilua. Kuten Matu tuolla viime postauksessa jo kertoikin, olen ollut tämän viikkoa kipeänä, mutta nyt viikonlopun onneksi jo kunnossa!
Perjantaina menin siskolleni yöksi, koska porukat lähti lauantaina Tallinnaan päiväreissuun. Lauantaina Matu tuli sitten harkkojen jälkeen sinne, josta niiden äiti sitten haki sen puoli neljän maissa.
Tänään sunnuntaina sitten aamun harkkojen jälkeen Elmo tuli kyläilemään. Taas onnistui pikku riiviö löytämään itsensä pulmasta; luu vai pallo? Nomutta, söpöläisestä tarttui pari siedettävääkin otosta, niitä siis luvassa seuraavaksi :)
Pikkusta palleroa vähän väsytti <'3
"Mä vaan esitin, en mä oikeesti nukkunu"
"Hei anna se pallo ja luu nyt jo mulle, kuulitko?"
